perjantai 23. elokuuta 2013

Russelileiri -13

Mami alkoi jo vuosi sitten tohkaamaan russelileiristä. Höpisi siitä mulle ja tolle Veli-pojalle. Ajattelin, ettei se saa koskaan moista leiriä aikaiseksi... mutta kuinkas kävikään. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna meillä oli mökillä Russelileiri.
Leirille osallistui itseoikeutetusti minä, Alli, HOO, HOOn papi Fredi, Fredin avopuoliso Pirre, HOOn sisko Siri ja  kuokkavieraana oli Tyyne 6kk. Joka itseasiassa HOOn ja Sirin serkkulikka. Russelileiri taisikin muuttua sukutapaamiseksi.

Koko jengi kerjuulla.

Mä, raportoija.

Siri, jengin kingi.

HOO, nuori komistus

Tyyne, eloisa nuorineiti

Fredi, uimamaisteri

Pirre, katoamistempun tekijä.

Olikin aikamoinen viikonloppu ralleineen, rähinöineen sekä katoamistemppuineen. Mä oon vähän sellainen "sivusta seuraava" ja poika taasen säästeli jalkaansa suurimmilta riehumisilta. Siri ja Tyyne löysivät aika nopeaan yhteisen sävelen ja ne painivat melkein koko ajan.

Tyyne spurttaa käpälämäkeen.

Baywatchit.

Varsin Houdinimaisen katoamistempun teki tosiaan Pirre. Pulujen metsästyskausi alkoi lauantaiaamuna ja Pirre olikin vähän levoton. No, eipä mitään.. iltasella pauke pikkaisen yltyi ja niinpä Pirre hävisi. Nopeasti kasasimme kaikista kynnelle kykenevistä russeleista etsintäpartion kadonneen etsintään. Me haukuttiin ja mami vihelteli ja huuteli. Kadonnutta lammasta ei kuulu, ei näy. Sisätilatkin etsittiin... Mietittiin minne tuollainen paukkuarka russakka voisi kadota?? Onneksi Pirren mami oli sittenkin neuvokas ja meni katsomaan toisen kerran sänkynsä alta ja räsymattorullan takaa. Sieltähän sitten kadonnut löytyi, hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Voi sitä iloa ja riemua. Löytymisen kunniaksi me savustettiin kirjolohi.


Fredi päätti lähteä Kiinaan järven kautta.

Fredi ja Tyyne.

Leiri meni tosi mutkattomasti, ilman suuri rähinöitä. Sunnuntaina isä ja poika alkoivat tuijottaa toisiaan hieman liikaa ja HOO joutui jäähylle sisätiloihin. Kun vieraat lähtivät, me jäätiin vielä viettämään aurinkoista sunnuntaipäivää ja iltasella palattiin mekin kotiin. Mitenkä se sanonta meneekään.. "Väsynyt russeli, onnellinen russeli."

Väsy-Alli.


2 kommenttia:

  1. Ihanat russelit leirillä! Ihan haikeana katselee meidän Simo-koiruli näiden russeleiden touhuja! Ja lähettää nuuhkaisuterkkuja...

    VastaaPoista
  2. Kuulostipa mukavalta viikonlopulta :)

    VastaaPoista